Tatsi tukee työelämän ulkopuolella olevia

HeTyn viikkotapaamisessa vieraili tämän viikon maanantaina Tatsin toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula. Tatsi eli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry on työttömien edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Se järjestää tukitoimintaa ja koulutusta työttömille, osallistuu tapahtumiin, tuottaa tietoa ja rakentaa uusia toimintamalleja hankkeiden kautta. Tatsi auttaa myös työnhaussa, tukee työllisyyttä ja edistää työttömien ja työttömyysuhan alla olevien osallisuutta yhteiskunnassa. Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry tekee yhteistyötä eri sektorin toimijoiden kanssa. Vuosittain yhdistys julkaisee työttömille suunnattua Tatsi-lehteä. Tatsin muodostavat sen jäsenjärjestöt eli 13 ammattiliittoa.

Kuka olet, köyhä?

Peppi Tervo-Hiltula kertoi HeTyn viikkotapaamisessa, että Tatsin tämän vuoden teemana on köyhyys. Mitä on olla köyhä 2020-luvun Suomessa? Kuka on köyhä ja miltä se tuntuu? Muun muassa näihin kysymykseen haetaan vastauksia Tatsin järjestämässä Kuka olet köyhä? Köyhä 2020-luvulla -kyselyssä, joka on auki vielä 18.6.2022 saakka. Kaikkiin kysymyksiin vastaaminen on nimetöntä ja vapaaehtoista. Kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi minuuttia. Kyselyyn pääsee vastaamaan tämän linkin kautta:

https://forms.office.com/r/Aaqx0yctm5

Työtön 2020-luvulla

Peppi Tervo-Hiltula esitteli HeTyn viikkotapaamisessa myös Työtön 2020-luvulla -kyselyn, jonka Tatsi on laatinut Työväen sivistysliiton TSL:n kanssa. Kyselyn vastauksia Tatsi käyttää osallistuessaan julkiseen keskusteluun työttömyydestä, seminaarin taustamateriaalina sekä Tatsin toiminnan suunnittelussa vuosien 2020-luvulla. Kysely on auki toistaiseksi ja siihen saa vastata anonyymisti. Kyselyyn pääsee vastaamaan tämän linkin kautta:    

https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=1C0KF0CObUeT2TERkrcB1JQM9QeesuxBv3FzlxTQI15UMUpSWlYwMUpQVjRNVkpFWk45SU42WFhCMC4u

Työelämän ulkopuolella oleville valtakunnallinen asiavaltuutettu

HeTyn viikkotapaamisen päätteeksi Peppi Tervo-Hiltula korosti, että päättäjillä pitää olla enemmän ihmisen kokoisia väyliä kuulla työelämän ulkopuolella olevia. Hänen ja hetyläisten mielestä maassamme tulisi ehdottomasti olla valtakunnallinen asiavaltuutettu työelämän ulkopuolella oleville, johon kuka tahansa voisi olla suoraan yhteydessä. Tämä olisi merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen, jossa valtaapitäviä on lähes mahdotonta tavoittaa ja vastausten sijaan tiedustelija saa päättäjien avustajien armeijalta ”Kiitos kun otit yhteyttä” -postikortin. Valtiovallan huipulla on vaikea tajuta yksityisten ihmisten ja yhdistysten hätää, jos suora yhteys ruohonjuuritason todellisuuteen puuttuu.

Kiitos Peppi Tervo-Hiltula, kun teit HeTyn viikkotapaamisessa Tatsin tutuksi. Vierailusi oli enemmän kuin tervetullut.

Lisätietoja yhdistyksestä: https://tatsi.fi/

Sisko Rytkönen                                                                                                                                                   21.5.2022

Tatsi ry:n toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula

Veronika teki vaikutuksen

HeTyn viikkotapaamisessa oli tämän viikon maanantaina vieraana Vasemmistoliiton kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden tohtori. Väitöskirjassaan Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo (2011) Honkasalo tarkasteli sitä, miten monikulttuuriset kysymykset ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu nuorisotyössä.

Veronika Honkasalo kertoi esitelmänsä alussa taustastaan eri kansalaisjärjestöissä. Vaatimattomasta vaalibudjetistaan huolimatta hän pääsi vuonna 2012 Helsingin kaupunginvaltuustoon. Neljä vuotta sitten hänet valittiin kansanedustajaksi. Eriarvoisuuden torjuminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kunnianhimoinen ilmastopolitiikkaa sekä ihmisoikeuksien puolustaminen ovat keskeisiä pyrkimyksiä Honkasalon toiminnassa.

Ongelmien Ukraina

Veronika Honkasalo saapui HeTyn viikkotapaamiseen Ukrainasta, jonne eurooppalaiset vasemmistopuolueet tekivät viime viikolla solidaarisuusmatkan. Hän kertoi, että Ukrainassa oli jo ennen sotaa isoja ongelmia kuten korruptio. Esimerkiksi kansanedustajaksi siellä ei tahdo päästä kuin isolla rahalla ja oligarkkien tuella. Ay-liike Ukrainassa on hyvin hauras ja etenkin nyt sodan aikana työntekijöiden palkkoja poljetaan tai niitä ei makseta ollenkaan. Monet ovat pudonneet täysin tyhjän päälle, kun maassa ei ole turvaverkkoja.

”Natopakolaiseksi” Ahvenanmaalle

Nato herätti HeTyn viikkotapaamisessa vilkasta keskustelua. Pitäisikö Suomen liittyä siihen vai ei? Veronika Honkasalo on erityisen harmissaan siitä, ettei asiasta ole voinut käydä kriittistä ja seikkaperäistä keskustelua, kun maatamme olleen viemässä Natoon aivan käsittämättömällä kiireellä. Voiko Natosta erota? Muun muassa tätä asiaa pohdittiin HeTyn viikkotapaamisessa. Jos Suomi liittyy Natoon, niin voiko päätöstä vastustavat ”natopakolaiset” anoa turvapaikkaa Ahvenanmaalta, joka on (ainakin vielä) demilitarisoitu eli aseista riisuttu alue? Vai liittyykö Ahvenanmaa ”automaattisesti” Natoon Manner-Suomen mukana? Näitä asioita on allekirjoittanut miettinyt HeTy viikkovierailun jälkeen.

HeTyn hätä

Viikkovierailun päätteeksi HeTyn toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola nosti kissan pöydälle eli HeTyn hädän. Helsingin kaupunki leikkasi tänä vuonna leijonanosan HeTyn saamasta tuesta, vaikka avustusta olisi pikemminkin pitänyt lisätä koronan aiheuttamien tulonmenestysten takia. Pisteenä iin päälle valtiovallan mahdollinen päätös lopettaa 100 % palkkatuki voi olla kuolinisku HeTylle niin kuin monille muillekin yhdistyksille. Kantola on suorastaan järkyttynyt siitä, kuinka vieraantuneita jotkut päättäjät ovat todellisuudesta. Kun hän oli eräällekin vaikutusvaltaiselle henkilölle kertonut, ettei yhdistyksillä ole varaa palkata työntekijöitä ilman sadan prosentin palkkatukea eikä siis näin ollen pidä leikata 50 % sadan prosentin palkkatuesta, oli kyseinen päättäjä vain todennut: ”Jäähän teille vielä se 50%.” Tämä logiikka on yhtä älytön kuin ottaisi kouluun menevältä lapselta toisen talvikengän pois. Veronika Honkasalo lupasi selvittää Helsingin kaupungin tekemää tukien leikkauspäätöstä HeTyn osalta.

Veronika Honkasalo teki HeTyn viikkotapaamisessa kuulijoihinsa hyvän vaikutelman. Onneksi päättäjissä on myös hänenlaisiaan ihmisiä. Kiitos Veronika vierailustasi.

Sisko Rytkönen

12.5.2022

Luonto kuuluu kaikille

HeTyn viikkotapaamisessa 25.4. luontotoiminnankehittäjät Miia Hesse ja Minna Malin esittelivät Vihreää Veräjää, joka on Sininauhaliiton toteuttama ja STEA:n (sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) rahoittama hanke. Sen ydinajatus on, että oikeus luontoyhteyteen kuuluu kaikille, riippumatta ihmisen elämäntilanteesta tai toimintakyvystä. Vihreä Veräjä on tuonut vuodesta 2011 lähtien luontoon liittyvää harrastustoimintaa vaikeissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden ulottuville.

Vihreän Veräjän toiminta pohjautuu Green Care -menetelmiin. Se tarkoittaa luonnossa toimimista suunnitelmallisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi esimerkiksi hoidon ja kasvatuksen tukena. Green Care -toiminta sijoittuu usein luontoympäristöön kuten maatilalle tai vesistön äärelle, mutta luonnon elementtejä voidaan tuoda myös kaupunkiin ja laitoksiin.

Miia Hesse ja Minna Malin korostivat, että lyhytkin aika luonnon helmassa lisää merkittävästi hyvinvointia. Jo viisi minuuttia luontomaiseman katselua vähentää stressiä. Käynti kaupunkipuistossakin kohentaa mielialaa ja virkistäytymisen tunnetta, kun malttaa viettää siellä aikaa vähintään vartin verran.  

Hesse ja Malin muistuttivat, että luontoon kannatta lähteä myös huonolla säällä. Täällä pohjolan perukoilla ulkoilupäivät saattavat muutoin jäädä hyvinkin vähiin, jos jää vain odottamaan poutaa ja päivänpaistetta. On siis hyvä karaistua sietämään tuulta ja tuiskua. Luonnossa liikkumisella on aina positiivisia vaikutuksia riippumatta sääoloista.

Vihreä Veräjä toimii ympäri Suomea. Pääkaupunkiseudulla sen päämajana on Vuosaaren Uutelassa sijaitseva Skatan tila, jota Sininauhaliiton Vihreä Veräjä vuokraa Helsingin kaupungilta. Se tarjoaa hyvät puitteet toteuttaa ja kehittää esimerkiksi maatila-, puutarha- ja eläinavusteista toimintaa. Skatan tilan oivallinen sijainti meren ja luonnonsuojelualueen läheisyydessä antaa monipuolisen toimintaympäristön mm. kalastukselle, retkeilylle ja luonnosta nauttimiselle.

Jo luonnon positiivisista vaikutuksista kuuleminenkin voi olla virkistävä kokemus. Kun HeTyn viikkotapaamisen vierailijat kertoivat Skatan tilasta, alkoi yleisö innostuneesti suunnitella sinne lähiaikoina tapahtuvaa perjantairetkeä. Kiitos Miia ja Minna  vierailustanne. Oli kuin olisitte tuoneet HeTyyn luonnon mukananne – ja kevään.

www.vihreaveraja.fi

Sisko Rytkönen

Kuva: Pixabay

Silver 50+Seniorista apua varttuneemmille työnhakijoille

HeTyn viikkotapaamisessa 4.4. vieraillut Outi Lähteenmäki esitteli edustamaansa henkilöstöpalveluyritys Silver 50+Senioria, jonka tehtävänä on varttuneemman työvoiman tehokkaampi työllistäminen ja heidän tarjoamansa työvoimavarannon parempi hyödyntäminen. Vuonna 2020 perustettu Silver 50+Senior on suomalainen osakeyhtiö. Helsingissä toimipaikkaansa pitävä yritys etsii töitä yli viisikymppisille työnhakijoille ympäri Suomea.

Suurin osa hakee Silver 50+Seniorilta töitä avoimen haun kautta. Alempi koulutus ja ammatti eivät määritä sitä, millaisiin työtehtäviin voi hakea. Koska työnhaku voi koetella itsetuntoa ja oman osaamisen arvostus voi pahimmillaan kadota kokonaan, haastattelee Silver 50+Senior jokaisen hakijan. ”Koemme, että jokainen hakemuksen lähettänyt on haastattelun arvoinen”, Lähteenmäki painotti.

Pari vuotta sitten Silver 50+Senior toteutti Työeläkeyhtiö Elon kanssa Työstä elinvoimaa -kyselyn, jossa selvitettiin 55­­–74-vuotiaiden työllistymistä. Kyselytuloksen mukaan varttuneemman väestön fyysinen ja psyykkinen kunto sekä työmotivaatio ovat kohdillaan.

Työmarkkinoilla yli 50-vuotiaat valitettavasti nähdään toisin. Kyselyyn vastanneista jopa kolmannes koki, että varttuneempaa työntekijää ei arvosteta työmarkkinoilla. Nuoruus, sosiaalisuus, someosaaminen, urheilullisuus, huumorintaju jne. ovat nykyään tärkeämpiä valintakriteereitä kuin työkokemus. Alakohtaisia eroja tietysti on, mutta länsimaille ominainen nuoruuden ihannointi tuntuu vallitsevan erityisesti Suomessa.

Tällä hetkellä vallitseva työvoimapula on saanut hieman muutosta aikaan. Pakon edessä yritykset ovat palkanneet työntekijöitä ikää katsomatta. Outi Lähteenmäki uskoo, että kun työnantajat huomaavat varttuneen väestön motivaation ja halun oppia uutta, muuttuvat asenteet sitä kautta parempaan suuntaan. Jo olisi aikakin.

Lisätietoa Silver 50+Seniorista ja avoimista työpaikoista: silversenior.fi

13.4.2022
Sisko Rytkönen

Tulisitko meille kaffeelle?

Ystäväni kutsui minut kyläilemään. Päätin vastata kutsuun nykyisen protokollan mukaisesti, mallina käytin Postin viestittelyä, hieman mukaellen. Kas näin:

Sähköposti:
Moikka moi! Olet kutsunut minut kylään. Olen tulossa, valitse milloin haluat minun saapuvan: ma klo 16-21, ti klo 12-17, to klo 8-13. Kiitos ja mukavaa päivää!

Tekstiviesti:
Moikkelis koikkelis! Valitse saapumisaikani: ma klo 16-21, ti klo 12-17, to klo 8-13! Kiitos! Mukavaa päivää!

Sähköposti:
Hyvä, kyläilyaika vahvistettu! Olen tulossa tiistaina klo 12-17. Kiitos ja mukavaa päivää!

Tekstiviesti:
Hyvä, kyläilyaika vahvistettu! Tulen tiistaina klo 12-17 sisälle asti! Muista suojata lattiat tarvittaessa! Mukavaa päivää!

Tekstiviesti:
Moikkendaalis! Tulen klo 13-14. Kiitos ja nähdään!     

Tekstiviesti:
Moikkuli! Olen matkalla! Laitapa ovikoodia tulemaan. Kiitos ja nähdään!

Tekstiviesti:
Moi taas! Olen tulossa pian! Seuraa minua kartalla!

Tekstiviesti:
Morjanderit! Kävin minuutti sitten luonasi kyläilemässä. Millainen fiilis kyläilystä jäi? Et voi vastata tähän viestiin. Kiitos ja moi!

Tiina Nevalampi

Kuva: Pixabay

Työttömiä pitää tukea, ei kurittaa

HeTyn viikkotapaamisessa 21.3. vieraili sangen vaikutusvaltaisia henkilöitä. Työministeri Tuula Haataisen lisäksi tilaisuuteen osallistui useita johtotason virkailijoita Uudenmaan TE-toimistosta. Viikkotapaamisen isäntänä toimi Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Tunnin kestävän tilaisuuden aikana vieraat vastailivat parhaansa mukaan yleisön esittämiin kysymyksiin nykyisistä työllisyystoimista. Voimakkainta kritiikkiä yleisöltä sai 100 % palkkatuen poistaminen, minkä seurauksena esimerkiksi vähävaraisilla yhdistyksillä ei ole enää minkäänlaisia mahdollisuuksia palkata työntekijöitä. Eivät myöskään ikuisella säästökuurilla olevat kunnat ja valtion virastot ole halukkaita palkkaamaan työntekijöitä, jos eivät saa siihen 100 % palkkatukea.

Palkkatuetun työn saaminen on ollut monelle työttömälle kuin lottovoitto.  Valitettavasti työsuhteen loppuvaiheessa lähes jokainen palkkatuettu työntekijä on kokenut pettymyksen. Työsuhdetta ei jatketa (vakinaistamisesta puhumattakaan) vaan tilalle palkataan aina uusi palkkatuettu henkilö.

Kiitosta nykyinen hallitus sai HeTyn viikkotapaamisen yleisöltä suhtautumisessa työttömiin. Kun edellinen hallitus kohteli työttömiä kuin rikollisia, painotti työministeri Haatainen avauspuheenvuorossaan, että työttömiä pitää tukea eikä kurittaa. Hän lisäsi myös, ettei nykyinen hallitus suostu leikkaamaan työttömyystukia.

Yksi nykyisen hallituksen merkittäviä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä on 1200 uuden virkailijan palkkaaminen TE-keskukseen. Kun aikaisemmin työvoimatoimiston virkailijaa ei meinannut tavoittaa millään ilveellä, niin nykyään TE-keskuksesta työtön saa hyvinkin nopeaa ja yksilöllistä asiakaspalvelua. Allekirjoittanutkaan ei ehtinyt edes kissaa sanoa, kun TE-keskuksen virkailija soitti tämän vuoden alussa ja auttoi työllistymissuunnitelman päivittämisessä. Uskomattoman nopeaa oli myös myönteisen päätöksen tekeminen työkokeiluni suhteen. Aiemmin tätäkin päätöstä joutui odottamaan viikkotolkulla.

HeTyn maanantaiseen viikkotapaamiseen osallistui runsaasti työttömyyden kokemusasiantuntijoita. Harmi, ettei työministeri Haataisella ollut tuntia enempää aikaa vierailuun, sillä monta aihetta kuten esimerkiksi nollatuntisopimukset jäivät käsittelemättä. Mutta päällimmäiseksi työministerin vierailusta jäi hyvä mieli. Tällä hetkellä maassamme on hallitus, joka ei vihaa työttömiä eikä rankaise heitä joka käänteessä aktiivimalleineen. Mikä lienee seuraavan hallituksen linja? Tuleeko nykyisen porkkanan tilalle taas keppi?

Sisko Rytkönen

22.3.2022

Keitä ja millä tavoin Kalliolan Jatkumoita-hanke tukee työllistymisessä?

Valmentaja Katarina Nyholm ja projektikoordinaattori Karoliina Koskinen esittelivät 7.3. HeTyn viikkotapaamisessa Kalliolan Jatkumoita-hanketta. Se on suunnattu yli 55-vuotiaille työnhakijoille sekä heille, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen. Asiakkaiden tulee olla TE-palveluiden asiakkaita Helsingissä, Vantaalla tai Espoossa. Hankkeen palveluilla tavoitellaan asiakkaiden osaamistason kehittämistä vastaamaan nykypäivän työelämän osaamisvaatimuksia ja kansalaistaitoja mm. digi-, tieto ja viestintätekniikan- sekä teknologiataitojen osalta. Hankkeen kurssitarjonnassa on neljä erillistä kokonaisuutta, joista voi valita itselleen sopivat: Digitaidot ajan tasalle (1 op), Työelämän tieto- ja viestintätekniikka (1 op), Tehosta työnhakutaitojasi (1 op) ja Ura & Työelämä (1 op). Tarvittaessa on mahdollisuus osallistua Kalliolan Kansalaisopiston kursseihin mm. digitaidoissa ja kielissä, jos ne tukevat työllistymistä. Hankkeen kautta voidaan ostaa korttikoulutuksia (mm. hygieniapassi, työturvallisuuskortti ja tulityökortti) edistämään työllistymistä.

Nyholm ja Koskinen korostivat erityisesti, että työllistyäkseen on nykyään hallittava videohaastattelut ja ns. hissipuhe eli kiteytetty, muutaman lauseen pituinen esittely, jossa työnhakija kertoo itsestään ja osaamisestaan. Monet viikkotapaamiseen osallistuneista ovat kokeneet videohaastattelut epämiellyttävinä tilanteina ja samaa mieltä on allekirjoittanut. Oman naaman näkeminen ruudulta ei todellakaan lisää itsevarmuutta haastattelutilanteessa. Juuri tämän vuoksi videohaastatteluja tulee harjoitella, jotta lopulta voittaa niitä kohtaan tuntemansa kammon.

Työhaastatteluun valmistautuvan on hyvä miettiä etukäteen vastauksia hänelle mahdollisesti esitettäviin kysymyksiin, muistuttivat Nyholm ja Koskinen. Useat viikkotapaamiseen osallistuneista kertoivat, että yksi hankalimmista kysymyksistä on melkein joka haastattelussa esitetty ”Miksi juuri sinä olisit paras hakija tähän työpaikkaan?” Siihen vastaaminen tuottaa erityisesti hankaluuksia niille vaatimattomuus kaunistaa –kasvatuksen saaneille suomalaisille, jotka eivät vaan kykene sanomaan itsestään mitään hyvää. Ei ihme, että yli viisikymppisille tuottaa vaikeuksia työllistyä, kun itseään pitäisi osata mainostaa niin tavattomasti. Varsinkin ikääntyvät naiset vähättelevät helposti itseään työhaastatteluissa, vaikka he olisivat muita hakijoita ylivoimaisesti parempia. Tähänkin ongelmaan saa apua Kalliolan Jatkumoita-hankkeesta, joka on voimassa ainakin tämän vuoden loppuun saakka.

Katarina Nyholmin ja Karolina Koskisen esitelmä Kalliolan Jatkumoita-hankkeesta sai HeTyn viikkotapaamisessa innostuneen vastaanoton ja herätti vilkasta keskustelua.

Lisätiedot Jatkumoita-hankkeesta:

katarina.nyholm@kalliola.fi, 050 523 8900

karoliina.koskinen@kalliola.fi, 050 400 5570

https://kalliola.fi/palvelut/tyollisyys-ja-kotoutumispalvelut/jatkumoita/

Ilkka Taipale – Suurella sydämellä pienen ihmisen puolesta

”Suomessa on edelleen vähintään 40 000 henkilöä, joilla ei ole mitään asiaa työelämään, mutta he ovat silti työttömyyskortistossa.” Näillä sanoilla avasi puheenvuoronsa psykiatri, kansalaisaktivisti ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Ilkka Taipale (SDP) HeTy:n toissapäiväisen viikkotapaamisen. Parikymmentä vuotta sitten hän oli käynnistämässä Suomen eduskunnan aloitteesta eläkeselvittelyprojektia, jonka avulla noin 25 000 ihmistä sai maassamme ansaitsemansa eläkkeen. Viisi vuotta sitten tämä sosiaaliviraston kautta hoidettu projekti valitettavasti tuhottiin. Eläkeselvittely siirrettiin muodollisesti työvoimatoimistoilta sosiaali- ja terveyskeskuksiin, vaikka niillä ei ole resursseja eikä myöskään aina ammattitaitoa tehdä selvittelyjä. ”Parhaillaan covidin takia ihmisiä joutuu erittäin paljon pois työelämästä, lomautetaan ja niin edelleen ja osa heistä ei tule näkemään työelämää enää koskaan. Osa on todella työkyvyttömiä. Sen takia Helsingissä pitäisi uudelleenkäynnistää voimakkaasti kuten koko maassa eläkeselvittelyprojekti. Olen lähettänyt tästä kirjeen sekä helsinkiläiselle työministeri Tuula Haataiselle että porilaiselle perusterveydenhuoltoministeri Krista Kiurulle”, Taipale kertoi. Hän muistutti, että työttömien yhdistysten täytyy pitää yhteyttä päättäjiin ja vaatia eläkeselvittelyprojektin toteuttamista. Myös työttömien terveystarkastukset on saatava kuntoon. 

Ilkka Taipale on erinomainen puhuja. Hän elävöitti sosiaalipolitiikkaa käsittelevää esitelmäänsä muun muassa seuraavalla anekdootilla: ”Tavoittelin silloista työministeriä, joka ei ottanut minua vastaan. Poliittisen sihteerin Pilvi Torstin sihteeriltä tuli viesti, että ministerillä ei ole aikaa tavata, mutta hänen erityisavustajansa voisi tavata kolmen viikon kuluttua aamulla tai kuuden viikon kuluttua puolelta päivin. Meidän Vappukin (Taipaleen vaimo) nauroi ja ehdotti, että lähetetään meidän kissa sinne neuvottelemaan.”

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Taipale kirjoittaa edelleen eläkelausuntoja ja opastaa ympäri Suomea niiden laatimisessa sosiaali- ja terveysviranomaisia. Hän on kirjoittanut tähän mennessä nelisentuhatta eläkelausuntoa yli kolmasosassa Suomen kunnista. Aikamoinen työsarka.

Vuonna 1998 Ilkka Taipale palkittiin Aleksis Kiven Seuran Eskon puumerkki –palkinnolla. Se myönnetään Suomen kansalaiselle, joka on pitemmän ajan kuluessa tai ko. vuoden aikana julkisuudessa näkyneellä tavalla osoittanut omaavansa Nummisuutarien Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin. Taipale ansaitsisi vähäväkisten periksiantamattomasta puolustamisesta myös laatutukea, jos sellaista jaettaisiin politiikan saralla. Syytä olisi.

Sisko Rytkönen

2.3.2022

Lukusuositukset:

• Ilkka Taipale: Mielisairaalassa: Lääkärin muistelmat. Helsinki: Into, 2017. 
• Ilkka Taipale: Pois puute, pois kurjuus: Pari kerppua kirjoituksia. Helsinki: Kustannus Kunnia, 2019.

HeTyn blogisivu

Tervetuloa lukemaan Helsingin Työkanavan blogisivua!

HeTyn blogissa julkaisemme kirjoituksia, joissa käsitellään työttömän tai työssäkäyvän elämää iloineen ja huolineen. Mukana on esimerkiksi ajankohtaisia, yhteiskunnallisia asioita, mutta myös pienen ihmisen mieltä askarruttavia arjen tapahtumia.

Tavoitteena on tuoda vaihtelua ja valonpilkahduksia lukijoille, tarjota samastumisen kokemuksia sekä herättää keskustelua. Kaikki asiat eivät aina ole pelkästään politiikkaa tai byrokratiaa; joskus kirjoitukset voivat vain antaa muuta ajattelemisen aihetta elämästä ja sen kummallisuuksista. Blogit ovat aina kirjoittajansa näkemyksiä. Kirjoituksia tekevät sekä HeTyn henkilökunta että lukijamme. (HeTyllä on oikeus päättää tekstien julkaisemisesta ja editoimisesta). Kunnioitamme kirjoituksissa muita ihmisiä eli emme mene henkilökohtaisuuksiin.

Tiedustelut ja blogitekstejä voit lähettää sähköpostiosoitteeseen: tiedotus@hety.fi

Ahdistavia aikoja

Lyön vaikka satasen vetoa, että illan pääuutisten aiheena on joku näistä: koronakriisi, Ukrainan tilanne tai ilmastonmuutos. Elämme vaikeita aikoja.

Muistellessa vanhoja hyviä aikoja kullakin vuosikymmenellä on ollut kriisinsä  – muistoni ulottuvat 70-luvulle saakka. Silloin puhutti luonnon saastuminen, koulussa piirustustunnilla tuherreltiin kamalia kuvia saastuneista metsistä ja kuolleista eläimistä. Sitten muistan energiakriisin; katuvaloja sammutettiin yöksi, taloja eristettiin muovilla eikä koteja saanut lämmittää liikaa. Isä kiroili kun bensa oli kallista, eikä autolla saanut ajaa yli kahdeksaakymppiä.

80-luvulla meitä pelotti ydinsota. Marssin mukana mielenosoituksessa, josta muistan elävästi huutamamme iskulauseen ”EI LEHMÄ KAIPAA SONNIA, KUN SATAA YDINPOMMIA”. Onneksi Reagan ja Gorbatshov saivat hommat sovittua. Tshernobylin onnettomuus toi aivan uudenlaisen ydinuhan tietoisuuteemme.

90-luvulla tuli lama: pankkeja kaatui, ihmiset menettivät työnsä ja koteja huutokaupattiin. Hätää kärsivät jonottivat ruoka-apua. Iiro Viinanen oli Suomen vihatuin mies. Lamasta toipuminen vei vuosia, eivätkä sen kokeneet unohda sitä ikinä.

Yksi jännittävä vaihe oli vuosituhannen vaihtuminen. Y2K oli päivän sana, pelättiin että koko maailma pysähtyy tai ainakin menee sekaisin. Moni ohjelmistoyritys taisi tehdä mittavan tilin oletettua ongelmaa ehkäistessä. Vuosituhannen vaihtuminen sujui kuitenkin ongelmitta.

2000-luvulle siirryttäessä kriisien ja uhkien määrä on kasvanut valtavasti, netti on tuonut kaukaisetkin konfliktit koteihimme lähes reaaliajassa. Terrorismi, sodat, ihmisoikeuksien loukkaukset ja luonnonkatastrofit seuraavat toinen toistaan. Näihin vielä lisätään nettiraivot, maalitukset ja verkkohuijaukset, niin ahdistukselta ja pelolta ei voi välttyä.

Alussa mainitsemiani uutisotsikoita en lähde enempää ruotimaan; ehkä näistä kriiseistä selvitään ja ollaan valmiita sekä viisaampia ottamaan vastaan seuraavien vuosikymmenten uudet kauheudet.

Tiina Nevalampi

Kuva: Pixabay