Työttömien Keskusjärjestö juhli 30-vuotista taivaltaan keskiviikkona 17.11. Tampereella. Tilaisuudessa myös muistettiin kunniamerkein eri yhdistysten ansioituneita työntekijöitä.
HeTyn perustajajäsen Pirkko Kyckling sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein pitkäaikaisesta työstään työttömien hyväksi. Pirkko työskentelee edelleen päivittäin HeTyn toimistolla.
Paljon onnea, Pirkko!
10.11.2021
Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi HE 198/2021 vp
Arvoisa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja sekä jäsenet,
Työttömien Keskusjärjestö ry kannattaa Työkanava Oy:n perustamista ja toivottaa sen tervetulleeksi.
Työttömien Keskusjärjestö ry on peräänkuuluttanut työtakuuta. Hyvinvointiyhteiskunnassa täytyy olla jokin perälauta, jotta aikuiset voivat elättää työllään kunniallisesti perhettään. Tämä on yksi ratkaisu siihen suuntaan.
Olennaista on pyrkiä kehittämään sellainen yhtiö, joka mahdollisimman hyvin mahdollisuuksiensa rajoissa tuottaa sitä hyödykettä tai palvelua, joka on yhteiskunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaista.
Työllistettyjen näkökulmasta tavoitteena on mahdollisimman hyvä työpaikka.
Markkinoiden kilpailun ja tehokkuuden näkökulmasta yhtiö pyrkisi sijoittumaan siten, että se tukee olemassa olevaa yritystoimintaa tai täydentää julkisia palveluita. Toivottavasti ei tehdä sitä, mikä on vain voiton tavoittelun näkökulmasta helpointa, missä rima on matalimmalla, vaan mieluummin jotain oivaltavaa, mistä voisi olla maailmallakin ylpeä.
Alla Työttömien Keskusjärjestön huomioita ja kysymyksiä lakiesitykseen liittyen:
-Hyvä, että työllistettävän asiakkaan toimintakyky on huomioitu lakipykälissä, siten että hän ei saa karenssia, mikäli työ osoittautuu liian haastavaksi tai toimintakyky ei yksinkertaisesti riitä.
-Esityksessä ei oteta kantaa, mikä on Työkanava Oy:n toimiala. Toivomuksena, että yhtiö tuottaisi tarkoituksenmukaisia tuotteita tai palveluita. Nämä voisivat täydentää julkisiin palveluihin kohdistuvaa kysyntää (ei lakisääteistä palvelukysyntää tyydyttämään).
Moni startup yritys kärsii työvoimapulasta. Voisiko tämä yhtiö olla esimerkiksi startup tukena uudenlaisen yritystoiminnan tukemiseksi? Pienyrityksillä on esimerkiksi vaikeuksia saada näkyvyyttä, tai niillä saattaa olla tilapäisen työvoiman tarvetta. Työkanava Oy:n työntekijöille olisi varmasti hyödyllistä nähdä, miten markkinat uudistuvat.
-Onko tässä kytkentää sellaisiin palvelutarpeisiin, jotka eivät ole kunnan velvollisuuksia, mutta kuntalaiset toivoisivat kunnalta niitä palveluita?
-Millä tavalla Työkanava Oy:n toiminta kytkeytyy kuntien hyvinvointistrategioihin?
-Onko Työkanava Oy pysyvä työpaikka, vai ponnahduslauta johonkin muuhun työhön? Mitkä ovat edellytykset, että Työkanava Oy olisi ponnahduslauta muihin töihin esimerkiksi avoimille työmarkkinoille? Lakipykälissä ei erikseen mainita mitään tästä.
Avoimeksi kysymykseksi tulee, tulisiko työttömien hyvinvointi- ja terveys, osaamisen kehittyminen ja ponnahtaminen avoimille työmarkkinoille olla yhtiön tehtävä, vai olisiko kumppanuus esimerkiksi muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa tässä luontevampi tapa edistää näitä tavoitteita?
-Mitkä ovat kytkennät muihin välityömarkkinoilla toimiviin yhdistyksiin, säätiöihin ja kunnan palveluyhtiöihin? Vaikuttaa siltä, että yhtiö tulee työllistämään samaan kohderyhmään kuuluvaa työvoimaa ainakin jonkin verran. Yhtiön neuvottelukuntaan kannattaa valita edustajia näistä toimijoista.
Erona nykyiseen käytäntöön on esityksessä perusteltu ratkaisu, että yhtiö ei voisi valita työvoimaansa, mikä on mielenkiintoinen ja haasteellinen ratkaisu yritystoiminnan toiminnan näkökulmasta.
-Mikä on Työkanava Oy:n suhde kuntouttavaan työtoimintaan? Korvaako tämä yritys kuntouttavaa työtoimintaa jollain tavalla?
-Selvityshenkilön esittämä 10 % toimialan myynnistä todettiin liian rajoittavaksi – aivan oikein. Vahvuus kriteerissä olisi, että siinä huomioidaan mahdollisuus siihen, että kilpailun vääristymistä voi tapahtua jossain rajoissa. 10 % maksimi toimialasta kriteerin heikkous on se, että yritys ei voisi tuottaa palveluita täysin uusille markkinoille.
Mielestämme markkinaselvitys uusien toimialojen kehittämisestä on riittävä ja hyvä lähtökohta toiminnan käynnistämiselle.
Esimerkiksi tavaroiden kierrätystoiminta on kehittynyt pitkälti yhdistysten ja säätiöiden tekemän työn pohjalta Suomessa (uusi toimiala).
-Kilpailua voi vääristää myös laadulla, mikäli yhtiö ei kilpaile hinnalla. Kysymys on loppuen lopuksi siitä mikä varmistaa asiakkuuden. Hintakilpailun estäminen taas heikentää yhtiön mahdollisuuksia toimia strategisesti tiettyjen alojen tukena (start up yritykset esim.).
-Onko Työkanava Oy:lle hahmotettu roolia ekologisen siirtymän osalta?
-Onko esittelytekstissä arvioitu, miten ”viimesijaisuus” -kriteeri voi leimata työttömiä? Olisiko jokin muu kriteeri kohderyhmää vähemmän leimaava?
-Neuvoa antava lautakunta olisi hyödyllinen myös muille toimijoille, jotka toimivat välityömarkkinoilla. Suomessa on tarpeettomasti estetty yleishyödyllisellä yhdistystoiminnalla tehtävää palvelua vedoten kilpailukriteereihin. Joissakin tapauksissa, pelkästään markkinapotentiaali on ollut peruste osoittamaan yhdistystoiminnan vääristäneen kilpailua.
-Mikä on yhtiön suhde muihin sosiaalisiin yrityksiin? Pyrkiikö yritys profiloitumaan yhteiskunnalliseksi tai sosiaaliseksi yritykseksi?
Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry
30.9.2021
Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto toimeentulotukilain uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista. Keskusjärjestö ottaa kantaa työryhmän ehdotuksiin lähinnä työttömien työnhakijoiden ja vähävaraisten näkökulmasta.
Perustoimeentulotuki on kiinteä osa sosiaalihuoltoa, vaikka sen toteuttajana toimisikin Kela. Perustoimeentulotuki on elimellinen osa toimeentulotuen kokonaisuutta. Monessa kunnassa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea ei pääasiassa edes myönnetä ilman Kelan perustoimeentulotuen päätöstä.
Kela-siirtoa koskeva uudistus paransi asiakkaiden mahdollisuutta saada yhdenvertaista kohtelua, mutta heikensi heitä koskevan yksilöllisen harkinnan edellytyksiä. Kelan perustoimeentulotuen myöntämisessä tulisi selkeämmin huomioida asiakkaan edun, itsemääräämisen ja osallisuuden varmistaminen ja hänen yksilöllisten tarpeidensa selvittäminen.
Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita vailla ensisijaisia etuuksia ja ansiotuloja olevia henkilöitä on noin 10 000. Ilman ensisijaisia etuuksia ovat erityisesti nuoret, joille ei ole syntynyt oikeutta työttömyysturvaan sekä työttömät, jotka ovat menettäneet oikeutensa työttömyysturvaan sanktion tai muun työttömyysturvan ehtoihin liittyvän syyn vuoksi.
Kela-siirron jälkeen toimeentulotukiasiakkaille on tullut ongelmia. Koska kyse on viimesijaisesta toimeentulosta, tulisi toimeentulotuen määräytymisen oikeusperiaatteisiin suhtautua erityisen tarkasti. Liian jähmeä ja yksilöllisen harkinnan ohittava mekaaninen etuuskäsittely ei ole viimesijaisesta tuesta päätettäessä kohtuullista. Ihmisten ohjaus sosiaalitoimeen on liian sattumanvaraista. Tätä ohjausta pitää selkeyttää ja sosiaalityöntekijän konsultoinnin tulee olla kiinteä osa myös perustoimeentulotuen käsittelyä. Kelaan tulisi myös sisäisesti lisätä sosiaalityöntekijöitä etuuskäsittelijöiden yleiseen neuvontaan.
Raportissa todetaan myös, että Kelan neuvontapalvelut eivät ole aina riittäviä ja pienemmillä paikkakunnilla Kelan palveluja ei aina ole tarjolla. Tämä on huolestuttavaa. Toimeentulotukea hakevat ihmiset ovat käytännössä varattomia. Se, että Kelan palveluja ei ole tarjolla ja puhelinpalvelut ovat ajoittain todella ruuhkautuneet, eivätkä Kelan yhteydenpitoon tarvittavat välineet (netti, puhelin) korota perusosaa (vaan katsotaan perusosaan kuuluviksi), ajaa monet kohtuuttomaan tilanteeseen. Kelan palvelunumeroiden, mutta etenkin toimeentulotuen palvelunumeron (sen ollessa viimesijainen etuus) tulee olla maksuttomia.
Suomessa perusturvan taso on liian matala. Tähän tulee kiinnittää huomiota etuuksien määrittelyssä, jotta toimeentulotukeen ei tarvitse turvautua. Muiden etuuksien ensisijaisuutta tulee korostaa.
Toimeentulotuen määräytymisaika ja huomioon otettavat tulot
Raportissa esiin nostettu tulojen vyörytys toimeentulotukilaskelmassa, aiheuttaa asiakkaille vaikeuksia ymmärtää laskelman perusteita. Asiakkaalle on kerrottava selkeästi eri yhteyksissä, että päätöksen jälkeen maksuun tulevat tulot huomioidaan, sekä myös se, miltä ajalta tulot katsotaan tuloksi millekin kalenterikuukaudelle.
Nämä tulee kirjata selkeästi päätöksiin, jotta asiakkaan on helpompi seurata miten tulo vaikuttaa kunkin kuun etuuteen. On hyvä, että Kelalle ehdotetaan mahdollisuutta myöntää tukea myös vähäisen kotitalouskohtaisen ylijäämän tilanteissa. Asiakasta tulee informoida selkeästi myös siitä, että perustoimeentulotuesta saatu hylkäävä päätös ei tarkoita, etteikö hänellä voisi olla oikeus saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.
Raportissa käsiteltiin lyhyesti toimeentulotukilain 10 §:ssä säädettyä perusosan alentamista. Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että toimeentulotuen perusosan leikkauksesta tulee luopua kokonaan. Nyt perusosaa voidaan alentaa jopa 20–40 %.
Raportin mukaan alentaminen sisältää runsaasti asiakkaan olosuhteita koskevaa harkintaa ja se voidaan tehdä vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Siitä, riittääkö etuuskäsittelijän taustakoulutus tämänkaltaiseen vaativaan kokonaistilanteen harkintaan ja perusosan leikkaamiseen, herättää vakavaa huolta.
Leikkausta voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen. Alentaminen tulee kyseeseen esimerkiksi, jos henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä tai työvoimapalvelusta. Tämä kaikki edellyttää asiakkaan olosuhteiden ja kokonaistilanteen selvittämistä sekä sosiaalihuollon osaamista. Asia tulee ottaa huomioon etenkin perustuslain 19 pykälää pohdittaessa.
Sosiaalihuollon näkemysten huomioiminen
Raportissa esitetään käytäntöä, jonka mukaan kunta, ja jatkossa hyvinvointialue, voisi laatia lausunnon sosiaalihuollon asiakkaana olevan henkilön perustoimeentulotuen käsittelyyn liittyvän harkinnan tueksi. Tämän voisi tehdä ilman erillistä Kelan tekemää lausuntopyyntöä ja Kelan tulisi huomioida sosiaalihuollon mahdollisesti laatima lausunto päätöksenteossaan. Tämä on minimivaade. Mutta myös Kelan oma toimeentulotukilain sovellus ja tulkinta sekä kirjalliset ja suulliset etuusohjeet tulisi laatia perus- ja ihmisoikeuksien, sekä sosiaalihuollon oikeusperiaatteiden kautta pohdittuna uudestaan.
Sosiaalihuollon ja Kelan välisen tietojenvaihdon parantamiseen liittyvissä ehdotuksissa sosiaalihuollon lausunnon välittäminen Kelaan ilman, että Kela sitä pyytää on asiakkaan kannalta parannus. Tässäkin pitää olla kysymys asiakkaan luvalla tapahtuvasta tietojenvaihdosta ja asiakkaan eduksi tehtävästä toiminnasta. Tavoitteena tulee olla ”yhden luukuun” kautta tapahtuvan palvelun kehittäminen. Yhteinen asiakassuunnitelma sosiaalihuollon ja perustoimeentulotuen kesken olisi tärkeä uudistus. Samassa yhteydessä suunnitelman nimen voisi vaihtaa asiakkaan palvelusuunnitelmaksi.
Tietojenvaihdon parantaminen
Työryhmä esittää, että toimeentulotukilaissa säädetään toimeentulotukiasioiden yhteistyöelimestä tai neuvottelukunnasta. Tällaisessa yhteistyöelimessä tulisi olla riittävä asiakasnäkökulma mukana. Sekä palvelun käyttäjien että esimerkiksi kirkon diakoniatyön edustus tukisivat oikean suuntaista kehittämistä.
Työryhmän esittämät muut vaihtoehdot tulisi edelleen selvittää. On kuitenkin huomattava, että merkittävä osa Kelan perustoimeentulotuen tarvitsijoista ovat pelkästään Kelan asiakkaita (asumistuki – päivärahat – monet eläkkeet jne…) eivätkä lainkaan sosiaalihuollon asiakkaita. Yhteistyön lisääminen on tärkeää palvelun parantamiseksi. Se edellyttää selkeää tehtävien määrittelyä. Asiakkaan pallottelu toimeentulotukilain toimeenpanijalta toiselle tulee lopettaa.
Ensisijaisia kehityskohteita ja toimeentulotuen tarvetta vähentäviä toimia työttömien näkökulmasta olisivat muun muassa seuraavat:
-Karenssipolitiikasta luopuminen työttömyysturvan osalta, tai vähintään sen kohtuullistaminen (nyt karenssi eli korvaukseton määräaika voi olla jopa 90 päivää).
-Työttömyysturvalakia tulisi ylipäätään kehittää kannustavammaksi, eikä voimakkaasti ulkoa määrittäväksi ja pienestä inhimillisestä virheestäkin voimakkaasti sanktioivaksi. Tällä hetkellä hyvä hallinto ei toteudu riittävällä tavalla työvoimapalveluissa, sillä työttömällä ei ole tosiasiallista mahdollisuutta tuntea työttömyysturvalain, hallintolain ja lain julkisista työttömyyspalveluista eri pykäliä. Tällöin jokainen liike on potentiaalisesti väärä, pahimmillaan 90 päivän karenssin syy, ja estää työttömän mahdollisuutta edetä työelämään pieninkin askelin.
-Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen pienituloisille. Ja se, että myös maksuhäiriöisillä ja luottotietonsa menettäneillä olisi tosiasiallinen mahdollisuus kohtuuhintaiseen elämiseen.
-Kunnan velvollisuus poistaa tai kohtuullistaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu (Asiakasmaksulaki 11 pykälä), tulisi olla velvoittavampi, jotta menettely tosiasiallisesti toimisi. Nyt siitä ei tiedoteta, eikä kunnassa edes aina tiedetä. Monessa kunnassa kehotetaan suoraan hakemaan toimeentulotukea asiakasmaksuun. Alennuksen tai maksun poiston hakemisprosessi on monessa kunnassa byrokraattinen.
-Työttömien perusturva (työmarkkinatuki/peruspäiväraha ja asumistuki) ei riitä kattamaan asumisen ja elämisen kohtuullisia kustannuksia.
-Työttömyysturvan lapsikorotuksen tulisi olla suurempi.
-Myös sairastaminen ja kuntoutuminen työttömänä on haastavaa. Etuudelta toiselle siirtyminen aiheuttaa tulottomia jaksoja omavastuuajalle, mikäli sairauden takia ei voi ottaa työtä vastaan. Etuuksien käsittelyssä voi olla jopa 40 päivän viive, mikä tarkoittaa 40 päivän katkosta työttömyysturvaan.
-Sairauspäivärahan maksimiajan loputtua siirrytään usein takaisin työttömäksi, vaikka kunto ei sallisi työn vastaanottamista.
-Raportin mukaan lähes puolet pelkän viimesijaisen turvan eli toimeentulotuen varassa olevista henkilöistä on alle 25-vuotiaita työtä vailla olevia nuoria, joille ei ole syntynyt oikeutta työttömyysturvaan. Nämä nuoret tulee saada ohjattua oikeiden palveluiden piiriin.
30.9.2021
Työttömien Keskusjärjestö ry
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömät ja osatyökykyiset saivat hyviä uutisia, kun Helsingin Sanomat uutisoi uudesta, valtion osatyökykyisiä välittävästä firmasta (HS 17.9.2021). Uutisen mukaan yhtiön tehtävänä on yrittää löytää työtä vaikeimmassa asemassa oleville osatyökykyisille.
Työttömyyden ehkäisyyn tarvitaan paljon erilaista osaamista ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Helsingin Sörnäisissä toimiva Helsingin Työkanava (HeTy ry) toivottaa uuden toimijan tervetulleeksi työkentälle, jolla yhdistyksellämme on jo 28 vuoden asiantuntemus ja kokemus.
Poliittisesti sitoutumaton HeTy ry perustettiin vuonna 1993 jolloin Suomi kärsi pahasta lamasta ja työttömien määrä oli ennätyksellinen. Autamme, koulutamme ja valmennamme työttömiä uusille työurille järjestämällä mm. ICT-kursseja, neuvontaa, uravalmennusta ja opintopiirejä. Yhdistys nostaa aktiivisesti esiin työttömyyteen ja syrjäytyneisyyteen liittyviä kysymyksiä, ottaa kantaa ja keskustelee niistä.
HeTy myös työllistää työttömiä. Meillä on ollut työkokeilijoita, palkkatuettuja työntekijöitä, projektityöntekijöitä ja vapaaehtoisia työllisyyspoliittisissa hankkeissa. Pyrimme siihen, että hankejakson jälkeen asiakkaalla on työ- tai opiskelupaikka. Jollei työ- tai opiskelupaikkaa järjesty, autamme löytämään palkkatuetun työn tai seuraavan työkokeilun. Tämä vie asiakasta työllisyyspolulla eteenpäin. Jos työkokeilun perusteella näyttää siltä, että työ- ja toimintakyky on alentunut, ohjaamme asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin kuntoutus- ja eläkeratkaisujen kartoittamiseksi.
Työttömien aseman parantamisessa riittää työsarkaa, etenkin nyt koronan jälkeen. Lisäksi te-palvelujen keskittäminen kunnille tulee olemaan suuri murros. Lisäkädet ovat lämpimästi tervetulleet!
Anna-Maria Kantola, toiminnanjohtaja, Helsingin Työkanava HeTy ry
Mediatiedote/kannanotto 8.9.2021
Työttömien Keskusjärjestö penää päättäjiltä pikaisia ratkaisuja työvoimapalvelujen parantamiseksi. Jotta kohtaanto-ongelma helpottuu ja työpaikkoja syntyy, julkisten työllisyyspalveluiden tulee olla kunnossa.
Pitkäaikaistyöttömien määrä on jo yli 113 000 virallisten lukujen valossa. Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste työllisyyspalveluissa on heinäkuun lukujen mukaan vain 23,3 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että korona-ajan jälkeen työllisyyspalveluissa olevien määrä on laskenut neljäsosalla pitkäaikaisesta keskitasosta. Moni palvelua kaipaava työtön on siten jäänyt syrjään oman onnensa nojaan.
– Kolmannella sektorilla ihmetellään, mistä asia kiikastaa ja missä ovat työvoimapalveluiden lähettämät asiakkaat. Työllistämiseen on käytettävissä varoja ja paikkoja on vapaana, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
– Mikäli palveluohjaukseen tarvittavia resursseja on työllisyyspalveluissa liian vähän, valtion ja kuntien tulee laittaa enemmän panostuksia heti, että saadaan työnvälityspalvelut toimimaan, Haapakoski vaatii.
– Asiakastarpeita voidaan kartoittaa myös kolmannen sektorin turvin esimerkiksi lyhyillä työkokeiluilla tai muilla vastaavilla toimenpiteillä, jotta saadaan työvoima nopeasti liikkeelle, mikäli varsinaiset työllisyyspalvelut ovat tukossa, Haapakoski jatkaa.
Edelleenkin TE-toimistoissa ovat ovet kiinni, ja virkailijaa tapaamaan pääsee vain ajanvarauksella. – Palveluiden tuloksena tulee muodostua työtakuu. Työnhakijoita on edelleen monin kerroin enemmän kuin työpaikkoja, toteaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi
Työttömien Keskusjärjestö katsoo, ettei ole inhimillistä pitää ketään ikuisesti työllisyyspalveluissa, vaan ihmiselle tulee turvata pysyvämpi työpaikka tietyn ajanjakson jälkeen, kun on osallistunut työllistämispalveluihin.
Työllisyyspalveluilla on iso merkitys kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen
Keskusjärjestön mielestä etuuksien vähentämisen nimissä tehty työllisyyspolitiikka ei ole inhimillisesti kestävää eikä tehokasta. Muun muassa pitkäaikaistyöttömille suunnatussa perustulokokeilussa havaittiin, että kannustimia merkittävästi parantamalla laajempia työllisyysvaikutuksia ei saatu aikaan. Ihmisten hyvinvointi perustulokokeilun aikana parani, kun pelko etuuksien menettämisestä loppui, mutta yhtälöstä puuttui edelleen työllistymisen tuki.
Tahmeasti alkanut työllisyyden kuntakokeilu näyttää viittaavan siihen, että työllisyyspalveluilla on iso merkitys sille, että kohtaanto-ongelmaa saadaan ratkaistua.
– Luonnollisesti tämä tarkoittaa nykyistä suurempia julkisia investointeja työllisyyden hoitoon ja se näkyy lyhyemmällä tähtäimellä valtion budjetissa isona menona. Meillä Keskusjärjestössä on kokemusperäinen vankka usko, että pitkällä tähtäimellä työllistymisen hyvinvointivaikutukset tuovat niin paljon hyvää yhteiskunnalle, että nämä investoinnit palautuvat, Jukka Haapakoski sanoo.
Työttömien Keskusjärjestön mielestä osaava ja hyvinvoiva työvoimareservi on pitkällä tähtäimellä paras tae sille, että suomalainen yhteiskunta voi hyvin. Työttömät tarvitsevat riittävän toimeentulon ja heille sopivat mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on koronan myötä paisunut valtavaksi ja tilanne on heidän ja heidän perheidensä kannalta kohtuuton.
– Se, että pitkäaikaistyöttömyys nousee samaan aikaan kuin työllisyys, kertoo että työnantajille eivät kelpaa 50+ hakijat, pitkäaikaistyöttömät, osatyökyiset tai työkokemusta vailla olevat. Siihen tarvitaan ryhtiliike, Irma Hirsjärvi vaatii.
Keskusjärjestö uskoo, että kuntien työllisyyskokeilujen päästyä kunnolla vauhtiin, työllisyystilanne paranee nykyisestä. Nykytilanteeseen pitää nyt tosissaan herätä.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi
Työttömien Keskusjärjestön hallitus on erittäin huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden lähes ennätyksenomaisesta laajuudesta ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidon tämän hetken tilanteesta.
Keskusjärjestö on saanut laajaa palautetta jäsenkentältä, että mm. nuorille ja pitkäaikaistyöttömille suunnattu työllisyyden kuntakokeilu ei näy eikä vaikuta. Työllisyyden kuntakokeilujen alku ei ole ollut sitä, mitä odotettiin. Työttömien yhdistykset ja niissä toimivat jäsenet pitävät tilannetta sekavana.
– Se, että palveluyritykset eivät saa tällä hetkellä työhakemuksia on koronan aiheuttaman epävarmuuden lisäksi todennäköisesti heijastuma työllisyyspalveluiden sekavasta tilasta. Mm. pitkäaikaistyöttömille ja nuorille suunnattu työllisyyden kuntakokeilu on lähtenyt tahmeasti liikkeelle, toteaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Työttömiä ei voida syyllistää palvelujen hitaudesta
Työllisyyden kuntakokeilun hidasta käynnistymistä ja rajua pitkäaikaistyöttömyyden kasvua ei voida laskea työttömien syyksi. Käynnistysvaikeudet heijastuvat suoraan asiakaspalveluun. Kokeilu on ollut käynnissä jo lähes puoli vuotta. TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan kuitenkin vain 23,3 % työttömistä oli heinäkuussa palvelujen piirissä.
– Nyt on päästävä byrokratian ja hallinnon pyörittämisestä käytännön toimiin, yhteydenottoihin työttömiin asiakkaisiin ja heidän palveluidensa järjestämiseen, painottaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
– TE-toimistoissakin tulee petrata. Osalla toimistoja on edelleen maaliskuun 2020 jälkeen kokonaan ovet kiinni. Asioida voi vain puhelimitse tai sähköpostitse. Usealla toimistolla on hyvin rajoitetut tapaamisajat.
Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi on ihmeissään siitä, että paikallisia, pitkän kokemuksen omaavia työttömien yhdistyksiä ei ole juurikaan huomioitu työllisyyden kuntakokeiluissa.
– Yhdistysten asiantuntijuus ja osaaminen on nyt jäänyt jopa kokonaan pois kuntien käytöstä.
Koronasta huolimatta työttömien asiakkaiden on saatava palveluja
Keskusjärjestön hallituksen mukaan suurin kysymys tällä hetkellä on työttömiltä puuttuvat palvelut. Koronasta ja kuntakokeilusta huolimatta työttömien asiakkaiden on saatava palveluja, heillä on lakisääteinen oikeus niihin. Korona on uusi normaali ja palvelut tulee järjestää korona huomioiden.
Nyt esiinnoussut työttömiä syyllistävä poliittinen retoriikka ja loispuhe on vastuutonta ja virheellistä. Leikkaukset ja sanktiot eivät auta työtöntä työllistymään. Se lisää vain pahoinvointia. Ihmiset täytyy kohdata ihmisinä, tukea ja tarjota mahdollisuuksia. Ilman apua mahdollisuudet jäävät tunnistamatta. Hyvillä palveluilla on työllisyyden parantamisen näkökulmasta suuri merkitys. Sen johtopäätöksen voi tehdä vallitsevasta tilanteesta.
Korona on vaikuttanut lamaannuttavasti palveluverkostoon ja työttömiin ja heidän uskoonsa siihen, miten he työllistyvät. Nyt tarvitaan selkeitä pitkäkestoisia päätöksiä, että sekä elinkeinoelämä että työttömät voivat katsoa eteenpäin.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi
Työttömien Keskusjärjestö: https://bit.ly/38t4pVG
Työttömien maksuton terveystarkastus on ennaltaehkäisevää terveyspalvelua kaikille niille työikäisille, jotka ovat työttömänä tai osa-aikatyössä, kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai palkkatukityössä ja eivätkä kuulu enää Työterveyshuollon piiriin.
Työttömien terveystarkastus on ollut vuodesta 2011 lakisääteisesti velvoitettuna kuntien järjestämisvastuulla. Valitettavasti palvelusta ei juurikaan tiedoteta ja informoida työttömäksi jääneitä. Osittain varmasti siksi että viranomaiset, kuten te-asiantuntijat eivät aina ole itsekään sen järjestämisen tavasta tietoisia.
Työttömän terveystarkastukseen voi hakeutua eri kunnissa eri tavoin. Joissain kunnissa ihminen voi itse soittaa ja varata suoraan ajan itse oman terveysaseman ajanvarauksesta. Kuitenkin, koska TE-palvelut ovat lakisääteisesti velvoitettuja koordinoimaan työttömän työnhakijan työ- ja toimintakykyyn liittyviä asioita, saa myös sieltä tukea ja apua, ainakin pyydettäessä. TE-palvelut voivat tehdä terveystarkastukseen lähetteen. Samoin kunnan sosiaalipalvelut. Eli nämä kolme tapaa ovat käytössä eri kunnissa. Lähetteen voi pyytää joka puolella Suomea.
Terveystarkastus on vapaaehtoinen ja asiakkaalle maksuton. Jatkohoidoista, esimerkiksi lääkäriajasta, saatetaan periä kuntakohtaisia maksuja. Näihinkin voi pyytää osamaksua. Se että laskun saa maksettua on kaikkien etu.
Työttömän terveystarkastus Helsingissä
Työttömällä on oikeus terveystarkastukseen. Terveystarkastusta haluavan tulee ottaa yhteys terveyskeskukseen. Tarkastukseen kuuluvat yleensä:
Lisätietoja löydät Helsingin Kaupungin terveyspalvelut sivulta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/hallinto/palvelut/palvelukuvaus?id=7437
Linkit Työttömien Keskujärjestö: https://tyottomat.fi/tiedotteet/blogi-terveydeksi-2-0-hanke-tukee-tyottomia-ja-yhdistyksia-uusin-muodoin-korona-aikana/
Suomi.fi asiointipalvelu: https://www.suomi.fi/palvelut/tyottoman-terveystarkastus-helsingin-kaupunki/ef46eb95-1dd5-4e35-8695-c72a491fa8c1
Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaana olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin.
Vaikka palkkatuki myönnetään ja maksetaan työnantajalle, tuen myöntäminen perustuu aina työttömän työnhakijan palkkatuen tarpeeseen.
Palkkatukea voidaan myöntää:
Työllisyyden kuntakokeilun asiakkaille kotikunta arvioi, voidaanko työttömälle työnhakijalle myöntää palkkatukea edellä mainituin perustein.
Työnantaja maksaa palkkatuetusta työstä kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai, jollei työehtosopimusta ole, tavanomaista ja kohtuullista palkkaa. TE-toimisto tukee työnantajaa palkkauskustannuksissa.
Palkkatuen käytön mahdollisuuksia
Palkkatuettua työtä voi yhdistää muihin TE-palveluihin esim. työvoimakoulutusta voi seurata palkkatuettu työ. Tuettuun työjaksoon voi sisältyä työvoimakoulutusta. Palkkatukea voidaan myöntää työkokeilun jälkeen. Palvelujen tarkoituksenmukainen yhdistäminen tukee työttömän työnhakijan pääsyä työmarkkinoille ja auttaa työnantajaa löytämään itselleen sopivan työntekijän.
Työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada taloudellista tukea palkkatukena 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Eräissä tilanteissa yhdistykset esim. Helsingin Työkanava HeTy ry, säätiöt tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi saada palkkatukea 100 prosenttia palkkauskustannuksista.
Palkkatuen saamisen edellytykset
Palkkatukea voivat saada kaikki työnantajat (lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia). Työsuhde ei saa alkaa ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että palkkatuki ei vääristä kilpailua. työnantaja sitoutuu maksamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja työnantaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa
Mistä palkkatukea voi hakea?
Palkkatukea haetaan ennen työsuhteen alkamista työ- ja elinkeinotoimiston Oma asiointi –palvelun kautta tai verkosta tulostettavalla lomakkeella. Tuen hakeminen sähköisesti nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.
Lähteet ja lisätietoja: TE-palvelut: https://www.te-palvelut.fi/tyonhakijalle/tukea-tyollistymiseen/tyollisty-palkkatuella/palkkatuki-tarkoitettu
Työ- ja elinkeinoministeriö: https://tem.fi/palkkatuki
TUKILUURI -työttömyyteen (ent. Työluuri) on ViisNollaTuki ry:n koordinoima valtakunnallinen vertaistukipuhelin. Hankkeen yhteistyökumppaneina on Sosped-säätiön Feeniks-hankkeen lisäksi Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Työttömien Keskusjärjestön Terveydeksi 2.0 -hanke. Kuuntelijoina ja keskustelijoina toimivat koulutetut vapaaehtoiset, joilla on omakohtaista, ammatillista tai muuta kokemusta työttömyydestä. Eri puolilla Suomea toimivilla vapaaehtoisilla on kokemusta eri alojen työtehtävistä, mikä mahdollistaa eri tilanteissa olevien ihmisten tukemisen.
TUKILUURI -työttömyyteen tarjoaa vertaistukea henkilöille, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä työtilanteesta. Tuen tarve voi koskea esimerkiksi huolta töiden jatkumisesta, työttömyydestä tai uudelleen työllistymisestä, Sinä tiedät parhaiten. Keskustelu vapaaehtoisten kanssa on täysin luottamuksellista ja anonyymiä ja täysin ilmaista.
Vapaaehtoiset tarjoavat keskustelutukea, vinkkejä ja rohkaisua kaikille, joita työn muuttuminen koskettaa. Palvelussa ei tarjota työjuridiikkaan tai talousapuun liittyvää tukea eikä muuta ammattilaisuutta edellyttävää ohjausta.
TUKILUURI -työttömyyteen tarjoaa vertaistukea sekä kuuntelevan korvan. Lähetä meille soittopyyntö nettisivujemme kautta ja me soitamme sinulle sovittuna ajankohtana. Soittopyyntöjä voit lähettää 24/7, soitamme sinulle takaisin pääasiassa arkipäivisin.
Lisätietoja ja lomake soittopyynnön lähettämiseen: https://www.viisnollatuki.fi/tukiluuri/
TUKILUURI -työttömyyteen
ViisNollaTuki ry, toiminnanjohtaja Jaana Saikkonen
jaana.saikkonen(at)viisnollatuki.fi, 0400 661 227
ViisNollaTuki ry, puheenjohtaja Lassi Vuorela
lassi.vuorela(at)viisnollatuki.fi, 0400 757 400
15.4.2021
Työttömien Keskusjärjestö on syvästi huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden voimakkaasta kasvusta. Keskusjärjestön vuosikokous katsoo, että työkalut pitkäaikaistyöttömyyden hävittämiseen ovat olemassa. Kansalaisten oikeus työhön tulee turvata työtakuulla.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuun lopussa yli 96 000 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 33 000. Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että yhteiskunnallisena tavoitteena tulee olla, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei synny.
Jokaiselle työttömälle työnhakijalle tulee viimeistään vuoden jälkeen taata työpaikka. Työpaikan kustantaa valtio tai kunnat ja se voidaan järjestää yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla. Työkalut tähän ovat jo olemassa.
Päteviä työttömiä työnhakijoita on paljon. Eri selvitysten mukaan Suomessa yhä vallitsee ennakkoasenteita mm. yli 55-vuotiaita, nuoria, osatyökykyisiä sekä maahanmuuttajataustaisia kohtaan. Yhteiskunnan kannalta asenteiden murtaminen on halvinta työllisyyspolitiikkaa.
Ennakkoluulot käyvät erittäin kalliiksi, koska koulutus, työllisyyden edistämisen panostukset ja ammattipätevyys valuvat hukkaan veronmaksajien piikkiin, jos ihmiset eivät ennakkoasenteiden vuoksi työllisty. Jos pitkäaikaistyötön saa mahdollisuuden, hän pääsee eteenpäin.
Työttömät työnhakijat ovat työvoimareservi, josta tulee pitää huolta
Koronaepidemia on koetellut kaikkia kansalaisryhmiä, mutta erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Palvelu- ja hoitovelkaa on syntynyt erilaisten sulkujen vuoksi. Hallituksen kaavailemassa Pohjoismaisessa työvoimapalveluiden mallissa panostetaan lisävoimavarat työttömyyden alkupään haastatteluihin. Julkisen vallan ei tule kuitenkaan unohtaa pitkäaikaistyöttömien ja heidän perheidensä hätää. Työttömyys ja syrjäytyminen pitkittyessään aiheuttavat mielenterveysongelmia ja vaikeuttavat entisestään paluuta työelämään.
Koronaepidemian aikana on syntynyt uusia työttömien ryhmiä. Muun muassa esiintyvät taiteilijat ja kulttuuri- sekä tapahtuma-alalla työskentelevät ovat pudonneet tyhjän päälle. Tämä tuo näkyviin työttömiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tuleeko esimerkiksi kärkiartisteja nyt ohjata matalan tuottavuuden töihin? Myös aloittelevat yrittäjät sekä pien- ja yksinyrittäjät ovat vaikeuksissa. Työttömyysturvan ja palveluiden tulee ulottua tasapuolisesti kaikkiin työttömiin ja ammatinharjoittajiin.
Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous kokoontui verkkoyhteydellä tänään.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tyottomat.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tyottomat.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi
Helsingin Työkanava HeTy ry 